Montyn osalta näyttely meni ihan mukavasti, tuloksena H ja keltainen nauha. Tuomarina Leila Kärkäs. Tässä arvostelu:
"Hieman kevyt ja ilmava, vielä kovin kapea. Oikeat pään linjat, mutta kapea. Kauniit silmät. Etuosa saisi olla voimakkaammin kulmautunut, hyvä takaosa, luisu lantio. Liikkuu hyvin. Hyvä luusto ja karva, miellytävä käytös."
Etuosan kulmauksista olen ehkä samaa mieltä, mutta uskon että ne kehittyvät vielä tässä aikojen saatossa. Kevytkin se on, mutta mielestäni tuon ikäinen pentu saa (ja sen pitääkin) olla kevyt. Lantion luisuutta en itse osaa erottaa koirasta ja epäilen sen johtuneen lähinnä Montyn asennosta. Siitä olin hieman yllättynyt, että tuomari ei juurikaan arvostelun sanavalinnoissa huomioinut koirien ikää (7kk).
Meidän kanssa samassa kehässä oli myös yksi näyttelylinjaa edustava, päivälleen saman ikäinen labbispoika. Tämä tuleva näyttelytähti oli jo niin tuhdissa kunnossa, että olin lähinnä järkyttynyt. Olkoonkin, että labradorinnoutajien näyttelylinja on nykypäivänä mitä on (epäterve), mutta en ymmärrä miksi sallitaan pentuluokan koirilla aikuisen koiran keinotekoinen massavuus, koska sehän on aivan selvä terveysriski keskenkasvuiselle koiralle. Tuomarin pitäisi osata ja uskaltaa puuttua asiaan. Tuomarithan ne voisivat halutessaan muuttaa koko näyttelylinjan ihanteet terveempään suuntaan niin halutessaan.
Siis, tämä näyttelylinjan poika siis vei (tietenkin) ryhmän voiton kotiin. Kamo tuli toiseksi, Monty kolmanneksi ja Beni neljänneksi. Kaikki kolme muskettisoturia osasivat käyttäytyä kehässä oikein hyvin ja näyttivät hyvältä.
Brie, Walle ja Marx saivat kaikki vihreät nauhat ja tuloksen T. H oli siis se, mitä niille näyttelystä toivottiin, sillä sen koira tarvitsee voidakseen koskaan tulla käyttövalioksi. Tuomari oli kuitenkin päättänyt, ettei tue käyttö/sekalinjaa ja siksi antoi kaikille tuon T:n.
 |
| Monty, Kamo ja Beni kehässä (kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti