WT-koe Miehikkälä

Useamman päivän ennen koetta oli sellainen olo, että oli nyt haukannut liian ison palan... Jälkeenpäin ajateltuna koe oli kyllä haastava, mutta osallistuminen ei missään nimessä jäänyt harmittamaan. Opin koiran ohjaajana todella paljon päivän aikana ja itse koemuoto tuntui tosi mukavalta, kun aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Retkeilyhermot tosin voisi olla koetuksella koleassa sadesäässä pusikossa omaa vuoroa odotellessa.

Yllättävää oli, että WT-kokeen aikana Montyn vireystaso säilyi vähän parempana, kuin Uudenmaan ohjuksessa tai Mäntän Talvinomessa, vaikka edellisen päivän koitokset vielä varmasti väsytti sitä. Ehkä pusikoissa odottelu ei ollut sitten henkisesti niin rankkaa, kuin autossa. Vai oliko edellisen päivän totaalinen uupumus parantanut Montyn energian jakoa? Vai pysyikö sen vire päällä, kun kahtena päivänä peräkkäin tehtiin isommassa mittakaavassa nome-juttuja? ...henkimaailman juttuja...

Osallistuttiin kisassa epäviralliseen nuorten luokkaan. Joskus sitten, kun taipparit saadaan läpäistyä, niin päästään kisaamaan "virallisesti". Yhteensä kisassa suoritettiin neljä rastia. ja maksimipistemäärä niissä oli 20/rasti. Tuomarit: Ari-Pekka Fontell ja Pekka Uusimäki.

TÄÄLTÄ löytyy Miehikkälän WT:n tulokset niille, joita enempikin kiinnostaa.


Tässä kuvaus kisameiningeistä:

Ensimmäinen rasti

Ensimmäisellä rastilla tehtiin markkeeraus laskevaan maastoon, jonka pohjalla oli rantakosteikkoa josta dami sitten noudettiin. Heittäjä oli piilossa. Monty näki pudotuksen, mutta markkeerasi sen pitemmäksi kuin se todellisuudessa oli, joten se joutui vähän hakemaan ennen kuin löysi damin. Montysta oli selvästi äärimmäisen kivaa hakea damia rantakaislikosta. Damin löydettyään se sitten lähti nopeasti palautukseen, mutta löysi matkalta pyssymiehen, jonka kohdalla piti sitten pysähtyä ja pudottaa dami. Pari sekuntia pyssymiestä ihmeteltyään Monty toi sitten damin minulle. Muuten oikein hyvä suoritus, mutta tiputus olisi saanut jäädä välistä. Pisteitä tuli 10/20

Toinen rasti

Toisella rastilla oli voimakkaasti laskevan peltokaistaleen takalaitaan laitettu kaksi damia erään puun (en enää muista minkä "merkkisen" puun) juurelle, n. 30m päähän lähetyspaikasta. Damien piilopaikan ediste kulki polku ja polun vieritse oja.

Ampuja häiriökoiran kanssa lähti vasemmalta n. 10 metrin päästä puista kulkemaan oikealle, ampui puiden kohdalla damien suuntaan ja jatkoi kulkuaan vielä n. 10 metrin päähän oikealle jääden siihen seisomaan.
Nyt sai lähetää koiran.

Monty ampaisi hyvin eteen, mutta kaarti sitten häiriökoirakon lähtöpaikan suuntaan. Sieltä se sai vainun ja eteni oikealle dameja kohti. Se otti toisen dameista ja lähti palauttamaan. Häiriökoirakon jälkien kohdalla se sai pieneen uhmaisen teinikoiranpäähänsä, että pitää lähteä katsomaan häiriökoiraa... dami tippui ja Monty kävi pikaisesti sähläämässä häiriökoiran luona välittämättä minusta tippaakaan (koitin pillittää pysäytystä, mutta se meni kuuroille korville). Tuomarikin siinä jo sanoi, että käskeppä sitä. Karjaisin koiralle jotain (en enää muista mitä) ja se kävi hakemassa damin ja toi sen minulle. Haavakko olisi tässä ajassa jo litonut vaikka minne. Pisteet 4/20

Kolmas rasti

Kolmas rasti oli vesinouto. Lähetyspaikka oli aivan rantakosteikon reunalla. Rantakosteikkoa oli n. 20 metrin matka ja sitten tuli äkkisyvä josta n. 5 metrin päähän tuli heitto. Oikealla oli metsikköä, josta markkeeraus heitettiin.

Monty markkeerasi hyvin ja nouti suoraan, palautuksessa se kaarsi hieman oikealle ja ravisti (pudottaen damin) ja palautti hienosti käteen. Tämä rasti meni hyvin, vaikka ravistus/pudotus vähän pisteitä vähensikin - Monty ei kuitenkaan keskeyttänyt noutoa ja lähtenyt tekemään mitään muuta. Pisteet 16/20

Neljäs rasti

Tällä rastilla tehtiin markkeeraus ja linja, joka on tuttu jo pentuajoilta Montylle. Markkeeraus pellolle laukauksen kera ja kun koira on palauttamassa sitä, niin suunnilleen samaan paikkaan käydään viemässä huomaamatta uusi dami, joka koira hakee linjana. Tämän olisi pitänyt olla helppo suoritus... toisin kävi.

Monty markkeerasi kohtuullisesti, kaarsi noudossa hieman vasemmalle, mutta löysi damin pienen hakemisen jälkeen. Palautuksessa se ensin kaarsi ampuja/daminheittäjäjoukkion editse, kunnes lähti palauttamaan. N. 15 metrin päässä minunsta tiputti damin, juoksi 10 metriä oikealle, haisteli maata, kusaisi... Koitin kieltää, mutta kielto meni kuuroille korville (uhmaa). Tuomari ehti jo sanoa, että voit kutsua koiran... Monty haki damin ja toi sen minulle.

Tuomari armeliaana miehenä vielä antoi mahdollisuuden linjalähetykseen sanoen "noh, katsotaan jos se muistaa sen (ensimmäisen damin paikan)". Eihän Monty enää mitään noiden kaarteluiden jälkeen muistanut. Se juoksi muutaman metrin ja pysähtyi katselemaan ympärilleen, joten se suoritus päättyi sitten siihen. 0/20 pistettä.

Tuomari totesi viimeisen rastin jälkeen, että oikein mukavan tuntuinen koira, mutta yhteistyössä on parantamisen varaa ja koira uhmaa minun auktoriteettiani. Niin se taisi tehdä, uhmaikäinen koirakakara... ;)