Haminan nome-b

Käytiin lauantaina Haminassa nome-b -kokeessa. Ohessa koeselostus:

HAMINA 1.10.2011 / NOME-B / ALO

Tuomari: Markku Bräychy

Haku: Hakee riittävästi myös alueen vaikeampia osia, joskin pyrkii siirtymään nopeasti alueen helpommin juostaville alueille.

Ohjattavuus: Ei saada linjattua koiraa riittävästi ohjauksen suuntaan.

Paikallistamiskyky: Etenee suoraviivaisesti riistalle. Vähäistä epäröintiä riistan talteenotossa.

Riistan käsittely: Käsittelee riistaa hyvillä otteilla, mutta luovutuksissa on huomattavia puutteita kaikkien riistojen kohdalla.

Jäljestämiskyky: -

Muut ominaisuudet: -

Yleisvaikutelma: Innokkaasti työskentelevä koira, joka suorittaa kokeen paikallistamistehtävän ja hakutehtävän riittävällä tehokkuudella, mutta puutteellinen ohjattavuus ja huomattavat puutteet riistan käsittelyssä ja luovutuksissa aiheuttaa kokeen keskeyttämisen.

ALO 0

***

Haminassa suurin ongelma meillä oli siis (taas kerran) riistojen luovutuksissa. Koska luovutukset onnistuvat treeneissä paremmin, niin sehän on sitten selvä, että ohjaaja on se joka homman tyrii koetilanteessa. Seuraavaksi kuvien kera oma selostus kokeesta. (Kiitos kuvista Satu S., nämä on kullanarvoisia muistoja.)

Huom! Kuvia klikkaamalla näkee ne isompana.

Nyt tarkkana!

Markkeerauksessa Monty malttoi katsoa heiton rauhassa ja markkeerasi hyvin. Se juoksi suoraan riistalle, mutta sai sitten päähänsä lähteä heittämään pienen lenkin ennen kuin otti riistan ylös. Itse en osannut kiinnittää asiaan huomiota, mutta tarkkaavainen katsoja kertoi, että juuri sillä hetkellä, kun Monty kumartui riistalle taittoi ampuja aseen auki ja siitä kuuluva ääni sai Montyn kekitymisen herpaantumaan. Huomaa, ettei se ole siis käynyt paljoa käytännön metsällä, kun moinen häiriö vaikuttaa noin paljon.

Sinne se menee...

...ja sieltä se tulee.

Vaakkuvainaa matkalla.

Hakuruutu oli hyvin suunniteltu, monenlaista maastoa, vesialueita ja korkeampaa kasvustoa oli tuomassa haastetta. Puolet hakuruudusta oli kuivalla maalla ja puolet kosteikossa. Kosteikon laidalla oli ikäänkuin uoma, jonka jälkeen jatkui kaislikko (neljäs & viides kuva alla). Uoman toiselle puolelle oli piilotettu lokki (viides kuva alla).

Haastavaa oli saada koira kattamaan myös alueen keskikohta, joka oli kokonaan korkeaa pusikkoa. Monty ilmeisesti kävi siellä, mutta juoksenteli ennemmin alueen oikealla laidalla olevaa vesialuetta pitkin. Hakuruutu oli monelle koirakolle haastava, mutta luotin Montyyn siinä, koska sen haku on ollut aika hyvää nykyään. Eikä se pettänyt.

Taitavampi ohjaaja olisi älynyt ohjata koiran hakuun alueen vasemmasta laidasta, joka kulki pellon laitaa pitkin. Mutta kokemattomampi ohjaaja ei sellaisia asioita huomannut ajatella.

Monty toi hakuruudusta kolme tai neljä riistaa. Tämä kokematon ohjaaja ei näköjään edes osannut laskea niitä jännitykseltään... Myös juuri meitä ennen suorittanut narttu pissasi ruutuun ja Monty tietenkin kävi maistelemassa pissan. Hyvin se kuitenkin palautui hormonikuohustaan ja jatkoi hakua palaamatta "herkulleen".

Hakuruudun takarajan kartoitusta...

Valmiina loikkaan...

Ja HOP!

Sivurajan kartoitus...

...ja lokki talteen.

Linjalle lähetys oli tehty haastavaksi aloittelijoille ja se kaiketi erottelikin jyvät akanoista. Kaikki ensimmäisistä koirakoista (me mukaanlukien) lähettivät koiran alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta. Meidän jälkeen tulleille koirakoille ohjeistettiinkin sitten vähän parempi lähetyspaikka Kuvasta vasemmalla olevasta saarekkeesta, josta koiran pystyi lähettämään veteen ilman, että sille muodostui ylitsepääsemättömäksi houkutukseksi lähteä juoksemaan rantaa pitkin. Kaikki päivän tuloksista (1 x ALO1 ja 3 x ALO3) tulikin niille koirakoille, jotka lähettivät koiransa siitä helpommasta paikasta. Niin, tyhmyydestä sakotetaan - kai sitä itsekin olisi voinut valita sen helpomman lähetyspaikan, mutta kun ohjattiin kuvassa näkyvälle paikalle, niin siinä sitten pysyttiin myös.

Keskittymistä linjalle lähetyksessä.

Eteen! ...Eeeeei sinne!!!

Ohi on ALO 0. Ei sitten muuta, kun lisää treeniä...