Propellihäntä treenaa

Maanantaina treenattiin linjoja Montyn kanssa useammalla eri harjoituksella.

Ensin vietiin yhdessä neljä damia pellon laitaan kahden puskan juureen, sitten käveltiin parinkymmenen metrin päähän ja lähetin Montyn ensimmäiselle linjalle. Palautus oli nopea, suora ja käteen. Siirryin muutamia metrejä kauemmas ja lähetin Montyn taas, suoritus oli yhtä hyvä. Siirryin taas ja lähetin - hyvin meni!

Neljännellä kerralla tuli uskonpuute Montylle, se ei vaan jaksanut ymmärtää, että puskien juurella oli vielä yksi dami - eli lähti lähetyksessä haahuilemaan oikealle. Siirryin vähän lähemmäs ja lähetin uudelleen... saatiin ihan ok-suoritus.

Seuraavaksi tehtiin kärrynpyöräharjoitus. Vein damit taas yhdessä Montyn kanssa. ja lähetin hakemaan se siinä jarjestyksessä, missä ne vietiin. Hienosti onnistui Montsa, ei yhtään vikasuuntaan lähtöä tullut.

Pysähdyin vielä lenkillä pariin otteeseen ja käskin Montyn odottamaan, kun vein damin eteen ja palasin koiran luo. Käskin sen sivulle ja käännyttiin toiseen suuntaan, Monty jäi taas istumaan ja odottamaan, kun vein taas yhden damin. Kävelin koiran luo ja käänsin sen taas vastakkaiseen suuntaan. Lähetin "eteen"... dami palautettiin hyvin. Käännyttiin taas ja "eteen" - taas dami palautettiin hienosti.

Tuntuu jo vähän siltä, että lyhyellä matkalla Monty tajuaa eteen-käskyn merkityksen. N. 40 metriä alkaa olla sellainen matka, missä tulee ongelmia. Lisää linjatreeniä siis pikkuhiljaa matkoja kasvattaen.

***

Tänään tein Montsalle hakuruudun kangasmetsään, jossa näköesteinä oli pieniä koivupuskia, kantoja ja isoja kiviä. Vedin damilla aina pienen jäljen ja laitoin sen sellaiseen paikkaan, ettei se heti osu silmään, kuten puunrunkojen taakse, kannon ja kiven päälle, sekä koivurisukkoon. Käytin maastonvihreitä dameja.

Montyn häntä viuhtoi jo lähetystä odottaessa niin paljon, että koko koira heilui. Lähetin Montyn ja se paineli hakuruudun vasempaan laitaan häntä edelleen villisti viuhtoen. Dameja palautettiin kovaa vauhtia ja into ei laantunut missään vaiheessa. Palautukset oli tosi hyviä, minulla ei ollut mitään pelkoa siitä, että dami olisi tippunut ennen aikojaan. Palautukset suorastaan tähdättiin kämmeneen.

Hakuruudun jälkeen tein muutamat vesinoudot muovisella, kirkkaan oranssilla damilla äkkisyvässä rannassa, josta koiran oli paikoin haastavaa nousta vedestä. Ensimmäiset palautukset tippuivat ravistettaessa, kunnes huomasin käyttää "pidä" -käskyä palautuksessa (Monty siis osaa jo nykyään pitää damia käskystä, eikä sen oppiminen tarvinnut muuta kuin kunnon kannustimen treenatessa - eli ruokakupin :). Näin sain pari palautusta käteen ja lopetin treenit siihen.

Odotan innolla sitä päivää, kun Monty alkaa kisatilanteissa toimimaan yhtä hyvin, kuin omissa treeneissä. Sen propellin lailla viuhtovaa häntää oli ilo seurata hakuruudussa.