Vesitöitä

Tänään käytiin taas taipparikurssilla, kolmas treenikerta on nyt siis takana. Tänään oli ohjelmassa vesitöitä. Noutoja tehtiin ensin dameilla ja lopuksi sorsalla.

Jännitin Montyn daminoutoja, koska talvipentuna Montyn uimakokemukset ovat olleet aika olemattomia. Dami heitettiin ensin maalta muutaman metrin päähän rannasta, kuitenkin siten että koira joutui uimaan saadakseen sen. Monty se ei paljoa aikaillut noutoon lähdössä, vaan loikki suoraan veteen, haki damin ja toi sen rantaan. Käteen asti palautus ei ehtinyt, mutta tuli "jaloille", eli kuitenkin kuivalle maalle asti. Toinen vesinouto tehtiin vähän kauemmas rannasta ja sekin meni hyvin. Palautus tosin taas jaloille, mutta sen saa korjattua tulevissa treeneissä.

Seuraavissa noudoissa damit heitettiin veneestä. Oltiin miniryhmän suorittajista toisena ja aiemman koirakon suorituksia seuratessani huomasin, että toisella noudolla dami heitetään veneestä aika kauas, joten puntti alkoi taas tutista omaa vuoroa odottaessa...

Ensimmäinen heitto oli n. 10–15 m rannasta. Dami heitettiin veneen viereen, ettei koiran tarvitsisi uida kohti venettä, joka saattaa olla joillekin koirille vähän pelottava kapistus, etenkin jos ei sellaista ole aiemmin nähnyt. Montylle tuttavuus veneen kanssa oli ensimmäinen, mutta ei se näyttänyt sitä pelottavan - dami tuli taas rannalle nopealla suorituksella. Monty ui kokemattomuuteensa nähden varsin vauhdikkaasti ja varmasti.

Toinen heitto oli sitten se pelottava - n. 30 m mittainen nouto. Monty katsoi hyvin heiton ja lähti taas vauhdikkaasti noutoon. Vähän 15 metrin jälkeen se kääntyi katsomaan minua ja huomattuaan, että seison kuin patsas samassa paikassa kuin aiemmin, se jatkoi uimista. Se ei enää hahmottanut damin tippumispaikkaa, mutta jatkoi sitkeästi uimista ja suuntasi kohti venettä, josta dami oli heitetty. Se ui aivan veneen viereen ja kouluttaja heitti uuden damin samaan paikkaan mihin ensimmäinen oli heitetty ja Monty nouti sitten damin ja toi sen rantaan. Päätin lopettaa damien osalta noudot tähän, ettei Monty kuluttaisi itseään aivan puhki uidessa.

Viimeiset noudot tehtiin sorsalla, joka heitettiin veteen maalta. Monty otti ensin linnusta kiinni etuhampailla, mutta korjasi otteen, kun huomasi sorsan lipeävän palautuksessa. Sorsakin pääsi kuivalle maalle asti, vaikkakin tippui taas ennen aikojaan. Toisen noudon palautuksessa pakitin juosten 15–20 metriä maalle ja Monty tuli sorsan kanssa hienosti perässä tiputtamatta kertaakaan. Taas sorsa tippui ennen palautusta käteen, mutta tärkeintä oli, ettei jäänyt matkan varrelle tai tippunut kertaakaan välille.

Sitten tehtiin vielä parit markkeeraukset sorsalla. Jonkin verran hapuilua niissä oli, mutta kouluttajan avustuksella (rohkaisi Montya ottamaan linnin suuhun) sorsa palautettiin minulle kolme kertaa - viimeinen palautus tuli sitten käteen asti. Siihen oli hyvä lopettaa tämänkertainen koulutus.

Kaikkensa antaneena Monty nyt vetelee hirsiä sohvannurkassa.

Lisäys torstaina - Meni sitten syteen tai saveen, Monty on nyt ilmoitettu 11.6. Lappeenrannan taipumuskokeeseen.